Nimipäivä!

Ilmoitusluontosta asiaa. Sain tietää mun (suunnitellun) takaisintulopäivän joka siis on 23.6

Musta tuntuu ihan hullulta nyt jotenki ajatella tota. En haluais kertoa sitä kellekäÄn pitää sen omana salaisuutena, ettei se koskaan tulis toteen. oon tottunu sanomaan kaikille jotka kysyy, että sitten joskus kun koulut loppuu ni joskus kesällä. Nyt on toi tarkka päivämäärä mitä oon koko vuoden tavallaan odottanutkin ni tossa ka kauhistuttaa. Nyt voin laskea kuinka monta aamua mulla on jäljellä ja nyt en todellakaan halua. Täältä pitäÄ oikeasti joskus lähteä kotiin takaisin. Ehkä se on vaan nyt kun ollut hyvä olla täällä olisi ollut aivan eri jos olisin saanut päivän silloin ku oli kauhea ikävä.


KIITOS kaikille onnitteluista, molemmille mummoille korteista ja Tiinalle kans! Musta on ihana kun mua muistetaan vaikka olenkin täällä kaukana ja musta tuntuu ihan kauhealta kun en sitten oikeen koskaan saa aikaseksi lähetettyä sinne Suomeen päin mitään.Koitan yrittää, mutta älkää ottako sitä välittämättömyytenä, se on vaan tâtä mun luonteeseen kuuluvaa laiskuutta ja aikaansaamattomuutta :(

Ella